kunnon yöunet ja muita unelmia

täällä valvottiin viime yö, 2-vuotiaan korvakipuja hoivatessa. tottuukohan siihen koskaan että ehjät ja katkeamattomat yöunet on nyt kaunista historiaa muutamaksi vuodeksi. ja sitten käy varmaan niin että kun lapset ei enää herätä itkullaan niin sitä valvoo huoliaan miettiessään että miten ne nyt pärjää elämässä. aika aikaansa, ei kai siinä muuta.

kunnon yöunien lisäksi toinen unelma on se vanha puutalo. mansardikattoinen kaunotar jostain kaupungin kupeesta, ei siis ihan maalta mutta kuitenkin omasta rauhasta. joskus kun etsittiin taloa oikein ahkerasti niin ajeltiin autolla niillä seuduilla joissa kuviteltiin voivamme asua ja mulla oli tietenkin kamera mukana ja kauneimmista otin sitten kuvan. alla oleva on juuri sellainen autoreissun löytö pihapiireineen kaikkineen. ja sijainti oli täydellinen. talo oli asumattoman oloinen ja käytiin koputtelemassa naapurin ovella joskos siellä tiedettäisiin enemmän ja tiedettinhän siellä: talo ei ollut myytävänä vaan sitä asutti leskirouva. talo on silti mielessä ja aina silloin tällöin haaveillaan että jos joskus vielä...   

Lopuksi vielä pieni leivontavinkki, tein nimittäin eilen aivan ihania sämpylöitä. Ohje on vähän suurpiirteinen sillä se on oma sovellus:

rouheiset porkkanasämpylät

5 dl lämmintä vettä

1 pala hiivaa

2 tl suolaa

n 50 g sulatettua voita

n 1/2 dl oliiviöljyä

2 dl kaurahiutaleita

2dl ruislesettä

1 dl kauralesettä

ja sitten vehnäjauhoja niin että taikina tuntuu sopivalta.

itse jätän sen tosi löysäksi niin että siitä hädintuskin saa pyöritettyä sämpylöitä.

taikina kohoaa n 30-45 min ja paistetaan 225 asteessa 15-20 min kunnes ne on kauniin näköisiä.

parhaita tietenkin tuoreensa pelkän voin kanssa mutta säilyy myös useamman päivän mehevinä!

Tähän loppuun vain muutamia syksyisiä tunnelmakuvia.

Mukavaa päivää!