porkkanakakkua

porkkanakakku paistuu uunissa. se on leivonnaisista se syksyjen kestosuosikki varsinkin kuorrutteen kanssa! ohjeita on monia mutta tämä on vasta ilmestyneestä 101 ideaa- lehdestä, joka muuten kannattaa ostaa! kivoja vinkkejä, ideoita ja kuvia.

kakkua odotellessa nautin rauhallisesta päiväkahvi hetkestä kun isompi on päiväkodissa vielä hetken ja pienempi nukkuu.

oikeasti kakku säästyy viikonloppuun sillä nehän on parhaimmillaan parin päivän päästä leipomisesta.

mä en edes tiedä lukeeko tätä blogia kukaan aktiivisesti, mutta jos luette ja jaksatte niin kommentoikaa niin tiedän etten kirjoita vain omaksi ilokseni :)

suunnitelmissa on tehdä postauksia enemmän vaatteista (lasten ja myös omista jotka tällä hetkellä on äitiysmallisia), sisutusasioista ja niistä käsitöistä. mutta tilanne varmaan paranee kunhan ollaan muutettu ja virallisesti helsinkiläisiä.

vaatteisiin tai oikeastaan asusteisiin paneudun tällä kertaa sen verran että esittelen yhdet lempikengät. merkki el naturalista ja nämä on ostettu jo pari vuotta sitten mutta eiköhän niitä edelleen ole. täydelliset jalassa ja myös iloksi silmälle!

tänään kävin aamupäivällä ostoksilla ja teinkin kivoja löytöjä, osa jo joululahjaksi. viime vuonna tein kummitytöllemme synttärilahjaksi joulukalenterin jonka täytin valmiiksi (tytöllä synttärit lokakuussa). sitten sovittiin että synttärilahja hoituu kätevästi vastaisuudessa niin, että käyn täyttämässä joulukalenterin joka vuosi. nyt siis metsästin kaikkea pientä kivaa alle kouluikäisen tytön joulukalenteri ylläreiksi. alla kuva kalenterista (kuva voi olla vähän epäselvä) 

tällaista tällä kertaa!

mukavaa keskiviikkoa, viikonloppuun on enää kaksi päivää! ;)

pihan anti

vielä toistaiseksi asutaan vanhassa pienkerrostalossa jossa on oma piha omena- ja luumupuineen. omenat on jo säilötty talveksi mutta luumuille en osaa tehdä mitään. muuta kuin syödä sellaisenaan. kauniita ne ainakin ovat.

vihdoin ostin sen mistä pitkään haaveilin, ikean ektorp sohvan. huuto.netistä melkein uuden ja tosi edullisesti! jes! se tosin pääsee vasta uuteen kotiin, mutta jes silti!

lapset nukkuu vielä, ihme kyllä. kerrankin aamu kun saa kaikessa hiljaisuudessa juoda aamukahvin ja katsoa sähköpostit, lukea lehdet..

messulöytöjä

heippa pienen tauon jälkeen!
viimeiset päivät vierähti mummolan reissulla ja tänään kävin vielä kädentaito messuilla wanhassa satamassa. messujen anti oli ihan ok, aika korupainotteinen mutta positiivisena yllätyksenä oli kierrätyskeskuksen oma piste, josta teki löytöjä moneen makuun: vanhoja tapetteja, nappeja, lankoja, leluja ja kankaita. itse löysin "romulaarista" ihanan vanhan kakkumuotin ja puunappeja. lisäksi ostin bambuiset pyöröpuikot ja virkkuukoukun (tekeillä perinteinen vauvan myssy soijalangasta uudelle tulokkaalle..).

hyvänmielen ostos oli myös Kiertin (http://www.kierti.fi/) bambuiset tiskirätit joista en enää luovu. kiertiltä ostin myös ihana livingin polkkakarkki pesuainetta jota voisi siivotessa melkein hörppäillä :)

en malta odottaa kun pian muutetaan ja pääsen tästä banaanilaatikko sisustuksesta! olkkariin pitää ostaa uudet verhot, stockalla olis yhdet ihanat pellavaiset mutta hinta on melko huima..

loppuun lisään vielä pikkujoululahjatoive :)
mailegin pehmoinen joulupossu!

pieniä iloja

nyt tulee ensimmäinen käsityö postaus. tuttinauhat muodostui jossain veiheessa intohimokseni, niin terapeuttista näpräilyä ja lopputulos nopeasti valmis. se on ehkä aina keskeisintä mun käsitöissäni: ei pitkiä projekteja ja hankalia ohjeita ja kaavoja vaan selkeitä ja toimivia kokonaisuuksia joita voi aina soveltaa omien kykyjen ja tarvikkeiden mukaan. eilen lenkillä nauroinkin ystävälleni että kaikki ne ihanat kaava-, ohje- ja neulekirjat olen ostanut lähinnä kuvien vuoksi, en niinkään ohjeiden! :)

tässä siis tuttinauhoja kaikessa yksinkertaisuudessaan. suuri ihanuus piilee juuri siinä, että niin pienestä palasta kangasta voi saada tosi mainion piristeen lapsen nuttuun roikkumaan.
itse teen nämä useimmiten uusio kankaista; parhaimmat löydöt tekee kierrätyksestä tai kirppiksiltä. vanhoissa miesten kauluspaidoissa ja tyynyliinoissa on usein hienoja kuoseja, kankaan tarvitsee olla vain riittävän vahvaa ettei se kiskottaessakaan ratkea. kumilenksut on etolasta (ja jos joku tietää mistä niitä saa värittöminä niin haluan tietää!) ja klipsi osa on vanhoista henkseleistä, niitäkin metsästän aina kirppiksiltä.

kunnon yöunet ja muita unelmia

täällä valvottiin viime yö, 2-vuotiaan korvakipuja hoivatessa. tottuukohan siihen koskaan että ehjät ja katkeamattomat yöunet on nyt kaunista historiaa muutamaksi vuodeksi. ja sitten käy varmaan niin että kun lapset ei enää herätä itkullaan niin sitä valvoo huoliaan miettiessään että miten ne nyt pärjää elämässä. aika aikaansa, ei kai siinä muuta.

kunnon yöunien lisäksi toinen unelma on se vanha puutalo. mansardikattoinen kaunotar jostain kaupungin kupeesta, ei siis ihan maalta mutta kuitenkin omasta rauhasta. joskus kun etsittiin taloa oikein ahkerasti niin ajeltiin autolla niillä seuduilla joissa kuviteltiin voivamme asua ja mulla oli tietenkin kamera mukana ja kauneimmista otin sitten kuvan. alla oleva on juuri sellainen autoreissun löytö pihapiireineen kaikkineen. ja sijainti oli täydellinen. talo oli asumattoman oloinen ja käytiin koputtelemassa naapurin ovella joskos siellä tiedettäisiin enemmän ja tiedettinhän siellä: talo ei ollut myytävänä vaan sitä asutti leskirouva. talo on silti mielessä ja aina silloin tällöin haaveillaan että jos joskus vielä...   

Lopuksi vielä pieni leivontavinkki, tein nimittäin eilen aivan ihania sämpylöitä. Ohje on vähän suurpiirteinen sillä se on oma sovellus:

rouheiset porkkanasämpylät

5 dl lämmintä vettä

1 pala hiivaa

2 tl suolaa

n 50 g sulatettua voita

n 1/2 dl oliiviöljyä

2 dl kaurahiutaleita

2dl ruislesettä

1 dl kauralesettä

ja sitten vehnäjauhoja niin että taikina tuntuu sopivalta.

itse jätän sen tosi löysäksi niin että siitä hädintuskin saa pyöritettyä sämpylöitä.

taikina kohoaa n 30-45 min ja paistetaan 225 asteessa 15-20 min kunnes ne on kauniin näköisiä.

parhaita tietenkin tuoreensa pelkän voin kanssa mutta säilyy myös useamman päivän mehevinä!

Tähän loppuun vain muutamia syksyisiä tunnelmakuvia.

Mukavaa päivää!

uusi viikko

Uusi viikko alkaa hyvällä fiiliksellä. Ilostuin myös siitä, että pari uutta lukijaa olivat löytäneet blogini! Ulkona on sateisen harmaa maanantai, mutta se ei haittaa yhtään, sillä olen syksy ihminen alusta loppuun! Rakastan sitä kaihoisaa luopumisen tunnetta joka voimistuu päiväpäivältä. Pian luonto on riisunut kesäpuvun kokonaan ja alkaa (ainakin meillä) hiljalleen tulla jo joulun odotus tunnelmia. Sitten kun mustikanvarvut ovat rapistaneet lehtensä niin teen pienen metsäretken (joita meidän perheessä harrastetaan nykyisin yhä enemmän) ja kerään ison vasullisen mustikanvarpuja ja teen niistä oveen oikein tuuhean kranssin. Se on ensimmäinen virallinen askel joulun odotukseen, sillä idean olen napannut melko vanhasta jouluidea kirjasta. Se on yksi lempi tunnelmakirjoistani siksi, koska se antaa virallisen luvan alkaa odottaa joulun tunnelmia jo syyskuussa :)

onko täällä muita jouluihmisiä?

alla kuvat mökkireissulta mukaan tarttuneista keinutuolista ja suloisen rapistuneesta pikkukaapista, joka on aidosti vanha.

                                     Taustalla näkyy yksi parhaimmista kirppislöydöistäni; Marimekon Vihkiruusu verhot!

sunnuntaitunnelmissa

eilen tehtiin päiväretki mökille, oli ihanaa vaan kuunnella kun sade ropisi vanhan koulun peltikaattoon, lapset nukkui päiväuniaan ja me miehen kanssa kynttilän valossa juotiin päiväkahvit ja herkuteltiin luomutorin korvapuusteilla. mukaan reisusulta tarttui vanha keinutuoli ja ihana vanha pieni kaappi. ne saavat oman paikkansa uudessa kodissa. muutto on siis pian edessä ja nyt eletäänkin puolityhjässä kodissa banaanilaatikoiden keskellä.

tänään vieteään pyhäpäivää eikä tehdä mitään. ajattelin kuvata myöhemmin tuon valkoisen pikkukaapin joten lisään siitä kuvan illemmalla.